Minä en ole käynyt ammattikoulua, vaan menin nuorena suoraan töihin. Ensimmäinen työni oli kesätyöpaikka, olin naapurin lasten hoitajana. Sitten olin kotiapulaisena. Autoin perheen rouvaa siivoamisessa, ruuanlaitossa ja vaatteiden ompelussa.

Kolmas työpaikkani oli tehtaassa, olin silloin ensimmäistä kertaa tehdasympäristössä. Firman toimiala oli valokuvien kehittäminen. Ehdin olla siellä parikymmentä vuotta ja tehdä paljon erityyppisiä tehtäviä.

Sitten sain lapsen. Hän on kuuro. Jäin viideksi vuodeksi kotiin, jotta voisin turvata hänen varhaiskehityksensä kaikin puolin. Kotoa palasin taas valokuva-alan töihin. Siinä välissä kävin myös silloisen kahden viikon mittaisen viittomakielenopettajakoulutuksen.

Niin - opiskelin vuoden verran hoitoalaa ja sain elämäni ensimmäisen tutkintotodistuksen. Valmistuin perhepäivähoitajaksi. Palasin vielä vanhaan työpaikkaan, lopulta se teki konkurssin. Olin kuukauden työttömänä.

Hain koko ajan töitä, joita sainkin Helsingistä kuulovammaisten päiväkodista. Olin siellä lastenhoitajana puoli vuotta, jonka jälkeen opiskelin Turussa viittomakielisellä teatteri-ilmaisun linjalla. Kuukausi ennen opintojen loppua loukkasin käteni ja jouduin yllättäen ammatinvaihdon eteen.